Takaisin Pisan huipulle III 2023

Teoriaa

Otso Huuska

MAOL ry:n hallituksen jäsen & Rauman kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Esko Juuso

MAL ry:n hallituksen puheenjohtaja

Pilvi Torsti: Onko koulutuspolitiikkamme menettänyt otteensa?

Euroopan Koulutussäätiön johtajan Pilvi Torstin avauspuheenvuoron fokuksena mm. taidot, Euroopan Year of Skills, työn tulevaisuus sekä Suomi, EU ja maahanmuutto muista maista Mitä muualla maailmassa tehdään paremmin? Mitä kävi matemaattisluonnontieteellisille aineille?

Euroopan koulutussäätiön johtaja https://www.etf.europa.eu/fi/about

• Maailmalla
  1. Pandemia. Etämahdollisuudet
  2. OECD: Pisa. Mitä 2040-luvulla koulutukselta odotetaan (AI, digi). Andreas Leichner??
  3. Siirtolaisuus. Ihmisten liikkuvuus; ilmastonmuutos.

• EU:ssa
  1. Väestörakenne, ikääntyminen. Ei työvoimaa kaikille aloille (siirtolaisuus!)
  2. Kaksoissiirtymä (vihreä ja digitaalinen).
  3. European year of skills (osaamisen teemavuosi). Muutakin kuin muodolliset tutkinnot. Osaaminen vs formaali koulutus.

• Suomessa
  1. Suomessa vasta 100 vuotta sitten kaikki kouluun.
  2. Tietopohja.
  3. Pisa-tulokset. Hiljattainen kehitys, kun Suomeen on muuttanut porukkaan: kaupunkikouluihin tullut uutta. Toisen asteen oppivelvollisuus toi näkyviin joukon, joka oli jäänyt koulutuksen ulkopuolelle. Koulujärjestelmän pitää kyetä selvittämään, miten nämä pääsevät koulusta läpi.
  4. Perinteiset vahvuudet: kaikille tarjolla oleva laadukas opetus ja opettajat (että alalla pysytään). Painotukset (sosiaaliemotionaalisuudet, holistisuus, käden taitoja. . ). Digivihreä siirtymä.

Tärkeää:

• Yhteiset verkostot globaalisti ja euroopassa.
• Kännykät; teknologiaorientoitunut yhteiskunta. Pitäisikö. . .
• Katse 2050-luvulla. Nyt syntyvät lapset käyvät II asteen 2040-luvulla.
• Yleinen optimismi! Suomessa koulutuksella on totaalisesti muutettu maailmaa.

Keskustelu

Mitä muualla maailmassa tehdään paremmin? Mitä kävi matemaattisluonnontieteellisille aineille? Keskustelemassa Pilvi Torsti, kasvatustieteen professori Minna Hannula-Sormunen (OKL, Turun yliopisto) ja Jaakko Salo (Koulutuspolitiikan päällikkö, OAJ)

• Suomessa olemme globaalisti erinomasessa jamassa.
• Opettajien alan vaihtaminen? Mustavalkoinen (binaarinen) vastaus. Koulutuspolitiikassa ei viim. 10 vuoden aikana minkäänlaisia laajempia toimia, jolla voisi kääntää PISA-tuloksia. Kyse on paljon laajemmasta kuin laajennettu oppivelvollisuus.
• Mittakaavaa toimiin; esim. lukutaitohankkeen rahat (n 7 milj€) ei riitä mihinkään.
• Tulevaisuusskenaarioista tarvittavat johtopäätökset ja resurssit
• Koulutusjärjestelmä ei kriisissä, mutta sen yleinen arvostus Suomessa.
• Opettajien täydennyskoulutusjärjestelmä: Aina voit kehittyä.
• Matematiikka media ei ole buustannut samalla tavalla kuin lukemista. Molemmat ovat tärkeitä, mutta matikasta ei tiedetä. Meille tulee megalomaaninen lukutaitokampanja, mutta missä on lukutaito- ja matematiikan taito -kampanja.

OKM kansliapäällikkö Anita Lehikoinen

PISA. Merkittävä, koska laajasti kansainvälinen. PISA-huuma.

• Kuinka huolissaan tuloksista?
  • Trendi on ollut kovin laskeva: huomattavat erot alkuvaiheista. Kaikissa tultu alaspäin.
  • Koko ketju kuntoon; I aste, II aste; III aste. Ei se helpolla parane.

• Opetusministeriön uudistuksia?
  • Kaksi kärkeä: Osaamisen taso, koulutustaso.
  • Perusasioista.

• Miten mat. opetusta voi parantaa vaarantamatta muita (esim kieliä)
  • Kansallinen strategia; mat taidot korostuvat.
  • Teknologia opetuksen tukena
  • Kaikkea ei voi tunkea raameihin.
  • Luokanopettajien valmiudet LUMA-opetukseen. Täydennyskoulutus

• Eriyttäminen ylöspäin
  • Ryhmäkoot, useita opettajia (resurssiope). Kunnat
  • Matemaattisten aineiden kisat: keihäänkärjen rahoitus. Yksittäiset keihäänkärjet ovat aina haasteita (koulutuksen kehittämisrahat).

Jussi-Pekka Teini (TEK)

Vihreä siirtymä ja kiertotalous tarvitsevat osaajia

Vähähiilisiirtymä

• Insinöörikoulutuksesta valmistuvat tulisi 1,5-kertaistaa
• Vahva lt-osaaminen
• Metataidot: poikkitieteellisyys, elinikäinen oppiminen

Kiertotalouden competence framework

• Lineaarinen talous vs kiertotalous
• Systeemiajattelu

Tulevaisuuden työelämän koulutustarpeet

Keskustelemassa Hanna Hyyryläinen (osaamisen ja vetovoiman asiantuntija, Kemianteollisuus ry), Maarit Lindström (johtaja, Metsäteollisuus ry) ja Jussi-Pekka Teini (TEK)

On itseisarvo osata/ pystyä/ kyetä/ olla utelias: se voimaannuttaa ihmistä. Työpaikat ja toimialat muuttuvat. Työurat vaihtelee. Tutkintokeskeisyys.

Tarvitaan kaikenlaisia osaajia: ammatillisia, professoreita jne. Monipuolista osaamista.

Women in tech.

Pulaa osaajista;) Prosessipuolella, insinööreistä, joka tasolla.

Aloituspaikat; läpäisy (varsinkin AMK-puolella dropout-rate on suuri).

Miten metsäteollisuus tuo kansainvälisiä osaajia?

• Metsäteollisuudella ei ole ollut tarvetta kv-rekrytointeihin.
• Menetelmät eivät poikkea muista hankkeista.
• Miten suomalaiset voivat saada kv-kokemuksia.

Oppisopimuskoulutus metsäteollisuudessa

Miksi Viro on Suomea edellä PISAssa

• IP-kerhot; Luma, kemia, matikka. Valtio(kin) rahoittaa.
• Miten vielä vahvemmin Suomeen LUMA-teemaista kerhotoimintaa.

Miten koulutusmyönteisyyttä lisää?

• Insinöörit (LUMA) ratkaisee ongelmia (NOOOHH)

Esimerkit innostavat: Miten kasvattaa Matikkaheimoa

Fokuksessa tiedeolympialaiset ja muu vapaaehtoinen toiminta.

Keskustelemassa Neea Palojärvi (tiedeolympiavalmentaja), Ville Tilvis (Helsingin matematiikkalukion linjanjohtaja) ja Piia Haapsaari (matemaattisten aineiden opettaja, Kastellin lukio, Oulu)

Oppilaiden mielipiteitä

• Peruskoulussa hidasta ja toistoa paljon. Myös liian paljon asiaa.
• Neljän tieteen kisoissa ei ole rahoitusta: proffa teki ilmaiseksi töitä, ja majoitus ei ollut kunnollinen.

Paljon yläkouluikäisiä, jotka ovat tyhjäkäynnillä. Mitä erityislahjakkaille.

• Matematiikkavalmennus tähtää kilpailutoimintaan; kaikki saavat tulla, ei ole pakko osallistua kilpailuihin.
• Yläkoulun painotusluokat ja matikka/luonnontiedepainotteiset lukiot.
• Vrt lahjakas viulisti/ jääkiekko. Lahjakkaat nuoret tarvitsee tukea. Ei ole sellaista kansallista järjestelmää. Jos olisi esimerkkejä, syntyisi ehkä imua.
• Harppi-hanke https://www.mayk.fi/matematiikkalukio/kehitys/
• Nuorten potentiaali ei ole hävinnyt, mutta koulutusjärjestelmässä on tapahtunut jotain, että heitä ei tunnisteta.
• Alakoulun harjoitustoiminta on täysin olematonta. Yläkoululainen, joka on kiinnostunut matikasta, on kiinnostunut myös monesta muusta asiasta.

Onko koulujärjestelmä tasavertainen, koska parempia ei eriytetä, mutta toiset eriytetään.

Kerhojen rahoitus loppunut (OPH-hanke) eikä lisää ole tullut. Ei ole yhteiskunnallisia rakenteita, vaan homma lähtee opettajien selkänahasta. Miten se korjataan:

• Älkää lopettako Harppi-hanketta, vaan jatketaan sitä.
• Opettajalla täytyy olla aikaa vuorovaikutukseen. Kaikki turhat rakenteet pois. Vuorovaikutus innostaa, se on opetustyön ydintä.
• Opettajiksi opiskelevia on siirretty paljon etä- ja itseopiskeluun. Ei luo hyvää mallia.
• Etevien huomiointi. Eriytys ylöspäin selkeämmin opetussuunnitelmiin ja resursseihin.
• Paikallistason toimintaa: lisää kerhorahaa ja koulutusta.
• Kokonaisbudjetti LUMA-valmennustoimintaan 200000€, tänä vuonna saatiin n. 50%. Pysyvä toiminta on kehitysrahaa. Kuluvan vuoden rahoitus tuli toukokuussa. Rahamäärä on kuitenkin hyvin pieni, varsinkin oppilasmäärään nähden. Lisäksi tulee säästöä opiskeluvuosissa ja asiantuntijoiden hommaamisessa teollisuudessa.
• Viron matematiikkakerhot!

Matematiikka perustuu vapaaehtoistyöhön ja satunnaisiin hankerahoituksiin. Joskus rehtorit ovat korvanneet pk-puolella; pk-puolella on kerhorahaa.

Matikkafestarit: marraskuussa seuraavat.

Nuoret ovat laumaeläimiä: yritetään innostaa joitain. Ei kuitenkaan perustu joukkohurmokseen.

Itä-Euroopan maissa matikkaolympialaisten arvostus ihan eri tasolla: valtiolta rahapalkintoja ja mediassa kehutaan. Ei Suomessa. Suomen parhaat matikkaosaajat eivät ole kansainvälistä tasoa (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta). Esim MIT:in matikkaa lukemaan on lähes mahdotonta, vaikka olisit ilmiömäinen Suomen tasolla. Suomessa ei ole mitään kisakultturia; onko se sosialismin peruja, mutta myös USAssa on vastaavia. Kulttuurin rakentaminen on pitkä matka.

• Tämän vuoden matikkaolympialaisissa menestyneet olivat kisanneet jo yläkouluissa yhdessä. Yhteisöllisyys!

Jatkuvasti menetetään tulevien sukupolvien lahjakkuuksia! Miten ohituskaista?

• Yhteistyössä on voimaa. Tuetaan toisiamme.
• Mielikuvitus on luovuuden polttomoottori

Takaisin Pisan huipulle: Syyt ja ratkaisut

Keskustelemassa PISA-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja, yliopistotutkija Arto Ahonen, Jaakko Salo (Koulutuspolitiikan päällikkö, OAJ), Ville Tilvis, (Helsingin matematiikkalukion linjanjohtaja), Piia Haapsaari (matemaattisten aineiden opettaja, Kastellin lukio) ja Minna Hannula-Sormunen (OKL, Turun yliopisto)

Onko meillä aidosti kriisi käsillä?

• Varsinainen (opetus)työ tehdään muualla kuin yhdessä PISA-testissä.
• Syyt ovat selvästi muualla kuin koulun sisällä. Kulttuuriset muutokset, vaikka koulu onkin saareke yhteiskunnassa.
• PISA-tulokset ovat poikien syytä: poikien tulokset ovat laskeneet.
• PISA arvioi matematiikka soveltavasti, ja matematiikka ja lukutaito korreloi vahvasti (0.8).
• Suomi on lähellä OECD-maiden keskitasoa. OECD-maiden pisteet ovat laskeneet, paitsi Singapore ja Kiinan provinsseja.

Kännykät ja ulkoaopettelun vähättely.

• Täytyy harjoitella paljon, että mekaaniset laskut automatisoituu.
• Kiinnitä enemmän huomiota prosesseihin, tee ajattelua näkyväksi. Pelkkä ulkoluku ilman ajattelua. . . [No huh]
• Kello-veneet: "Viimeisenä keinona, käyttäkää järkeä". Entäpä, jos ensimmäisenä keinona.

Suomen kombinaatio:

1. Arki on muuttunut erilaiseksi: monet tarvitsevat paljon enempi tukea
2. Osaamisvaatimukset ovat paljon suurempia: lisää sisältöä koko ajan (ei lukiossa: 60-luvun lyhyen matikan yo-kokeet vaikeampia kuin pitkän matikan nykyään)
3. 90-luvun laman jälkeen rahahanat kiinni

Luokanopettajien valintakriteerit ovat keventyneet jäätävästi (ei enää matikka-asetta)!

• lk-opettajien joukossa iso porukka opiskelijoita, jotka suhtautuvat matematiikkaan negatiivisesit
• eivät hallitse alakoulun matematiikkaa
• sama äidinkielessä: kirjoitus- ja lukutaito
• Kunhan nämä uudet opiskelijat pääsevät opettajiksi

Meillä on kova tarve lisätä korkeakoulutuksen paikkamääriä

• Korkeakouluissa opetusresurssien määrä ei ole noussut vastaavasti
• Keskeyttäminen suurta, koska ei saa tukea: Vaikea hankkia perustaitoja ja -tietoja korkeakoulussa.

Viro?

• Uusi pk-systeemi on rakennettu paljolti Suomen mallin mukaan
• Viron koulu huipputraditionaalinen koulu
• Viro on tyttö-poika-akselilla nostanut osaamista parantamalla poikien suhteellista osuutta tyttöihin: vastakkain Suomeen nähden.
• Viron koulukulttuuri innostaa poikia opiskelemaan: Suomessa päinvastoin.

Suomi on paljon sukupuolittuneempi kuin muut Suomen kaltaiset maat

• työnkuvat, opiskelu
• äijäkulttuuri: jos poika ei koulussa pärjää, niin siitä ei olla niin huolissaan kuin jos tyttö ei pärjäisi.

Eriytyminen, eriyttäminen (sanahelinää)

• Varianssi kasvanut: ennen 10% hyviä, nyt 5% -> samalla 5% tullut alapäähän.
• Koulut eivät juurikaan poikkea toisistaan. Koulujen sisällä eriytyminen on kasvanut.
• Miten tuetaan kutakin yksilöä: huomioiminen tosi tärkeää.
• Vaatiminenkin
• Sosiaalinen ongelma, jos hyvät ja huonot eriytetään eri tiloihin.

Matematiikka on järjenkäyttöä, perustelua. Perustelujen välittäminen muille vaikuttaa myös omaan toimintaa: Miten muutkin ymmärtävät.

• innostumista
• tunteiden säätelyä
• yhteisöllistä

Matikkatunteet

Harjoittelu, lahjakkuusmyytti

• Kenestäkään ei tule huippuosaajaa ilman harjoittelua
• Inhimillinen kärsimys vuodesta toiseen tehdä jotain, mitä ei osaa. Kumulatiivinen aine, hankalaa kun on vuoden, kaksi perässä. Perinteisesti jätettiin luokalle, nykyään ei suosittua. Mikä olisi parempi menetelmä: ryhmittely taitotasoihin vai intensiiviset 1,5 kk kesäehdot.

PISA: 35-pistettä vastaa vuoden koulunkäyntiä.

Ikäluokat pienenevät joten nykyisellä opettajamäärällä voisi pärjätä?

• Suomessa kansainvälisesti pienet opetusryhmät (9. lk äidinkieli).

ESCS - sosioekonomiset taustamuuttujat

• Vuoteen 2015 koulutusjärjestelmä kykeni tasaamaan taustaeroja enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Nyt olemme keskitasolla.

Ratkaisut

• matikkalasit
• Ei yksittäistä hopealuotia (nähtävissä koko Suomessa, kaikissa kouluissa). Todella heikot pitää saada ylöspäin. Se auttaa myös kaikkein vahvimpia, jolloin opettajan ei tarvitse kannatella heikompia, vaan voi eriyttää muita. Kun tuki on kunnossa, voidaan nostaa vaatimustasoa.
• Turvata se, että myös jatkossa saadaan hyviä opettajia: liksa kuntoon ja säälliset olosuhteet.
• Mikä taho lähtee viemään etiäpäin, rahoitus, kiinnostus, moti.
• Peruskoulu on 50-vuotias. Komiteamietinnöstä tuli aika hyvä. Tarvitaan siis peruskoulureformi.